Kenen syy?

Yksi syy sille, että partio välillä tökkii, on se, että silloin palaa mieleen, millaista oli olla nuori. Eikä mitenkään hyvässä mielessä. Kun aikuiset asioivat keskenään, niin välillä jotain unohtuu. Joku viesti jää lukematta tai hukkuu matkalle. Jotain jää hoitamatta. Se ei ole maailmanloppu. Silloin ei haeta syyllisiä. Silloin mietitään, miten tämä tilanne tässä selvitetään, miten jatketaan eteenpäin. Yleensä kaikkien tiedossa on, kuka kulloinkin on tyrinyt, mutta harvemmin kukaan sanoo sitä ääneen.

Nuorena oli toisin. Oli vanhempia, opettajia, nuorisotyönohjaajia, kaikenlaisia Aikuisia, joiden kanssa piti asioida. Jos jotain unohtui, se oli Paha Asia. Aikuinen oli Kasvattaja. Unohduksista tuli seurata jotain ikävää. Jotta oppi. Tärkeintä oli löytää syyllinen.

Partio on nuorisojärjestö ja aina välillä aikuinenkin johtaja huomaa tulevansa kohdelluksi nuorena. Kokemus on aina yhtä... ärsyttävä. Jostain syystä aikuiset kasvattajat eivät sallisi nuorille virheitä - omat virheet voi taas kääntää nuorten syyksi. Tällaisessa tilanteessa nuorena kohdeltu aikuinen johtaja ei kylläkään "paranna tapojaan", ei syyllisty, vaan lähinnä ärtyy ja äänestää jaloillaan: on niitä parempiakin tapoja viettää vapaa-aikaansa.