Huuto ei auta

Olen tottunut ajattelemaan niin, että Tarkkailijan kanssa kaikki pitää ennakoida, Sähikäinen menee siinä sivussa. Väärin! Sähikäisen kanssa pitäisi yhtä, jos toista ennakoida, siinä missä kenen tahansa samanikäisen kanssa. Kun en sitä tehnyt, saatiin reissussa muutama Kokemus.

Kun Tarkkailija oli pieni, varasimme aina lento- ja junamatkoille evästä ja tekemistä. Nykyään hän ei enää sellaista tarvitse: ohi vilahtelevat maisemat riittävät viihdykkeeksi, ruokaa hän tarvitsee yhtä usein kuin vanhempansa ja kestää nälkää siinä, missä äitinsä: ei siis mitenkään erityisen hyvin. Hän ei seurassani tarvitse erityisjärjestelyjä. Säännöllisesti unohdan, että Sähikäisen kanssa on toisin. Hänenhän pitäisi olla se Helppo Lapsi.

Ensimmäinen Kokemus sattui lentokoneessa. Sähikäiselle tuotiin omenamehu ja sämpylä, minulle omenamehu, kahvi ja sämpylä. Sähikäisellä oli nälkä. Kova nälkä. Hän näykki sämpylää, mutta juusto välissä oli pahaa. Isompi lapsi olisi ottanut juuston pois, mutta Sähikäinen alkoi huutaa: minä olin kuulemma avannut sämpyläpaketin jotenkin väärin. Huuto jatkui, jatkui ja jatkui. Huomasin lentoemännän katsovan kysyvästi, mikä on hätänä. Sanoin, etten tiedä, mutta ilmeisesti olin avannut paketin jotenkin väärin. Lentoemäntä tarjosi uutta sämpylää, jota Sähikäinen potkaisi. Palautin sämpylän.

Huuto jatkui. Olin juonut omenamehuni, mutta Sähikäisen omenamehu ja minun kahvini olivat koskematta. Sähikäisellä oli ikkunapaikka, minulla keskipaikka. Sain jotenkin sovittua, että kaikki juomat olivat minun pöydälläni ja että nostamme Sähikäisen pöydän ylös. Yritin sanoa jotain rauhoittavaa, mutta Sähikäinen suuttui ja meni ihan tolaltaan. Hän otti kiukuspäissään kiinni käsivarrestani ja puri lujaa. Sen jälkeen hän pudottautui jalkatilaan, peitti kasvonsa ja nyyhkytti.

Kyselin, josko edes mehu nyt kelpaisi. Sitä meni tilkka. Lentoemäntä jakoi jo keksejä. Sähikäinen söi yhden ja maailma kirkastui. Hän nousi omalle paikalleen, sai viestitettyä, että ei tykkää juustosta, söi sitten sämpylänsä ilman sitä juustoa ja joi mehunsa hyvällä halulla.

Seuraava Kokemus sattui myös lentokoneessa. Oltiin laskeutumassa ja alkoi olla tylsää. Ikkunasta näkyi maisemia: ne kiinnostivat Tarkkailijaa, mutta Sähikäinen halusi leikkiä turvavöillä, tuolilla ja pöydällään. Lentoemännälle sanoin, että tiedän, että pöydän pitää olla pystyssä, mutta Sähikäinen ei kyllä sitä selvästikään tiedä. Aikamme väänsimme ja Sähikäinen huusi. Sitten keksin, että voisimme tutkailla istuintaskusta löytyvää turvallisuusohjetta. Paluumatkaa varten olin ostanut uusia leluja ja niillä Sähikäinen leikki hyvin tyytyväisenä, mutta halusi käydä taas läpi turvaohjeet.

Kolmas Kokemus tapahtui junassa. Pistimme lentokoneessa Sähikäisen istumaan Tarkkailijan taakse, koska silloin ei tarvitse huolehtia, vaikka Sähikäinen edessä olevaa penkkiä potkisi. Junassa oli toisin: Sähikäinen alkoi olla väsynyt ja levoton. Hyppi penkillä. Potki edessä olevan herrasmiehen penkkiä. Sai tiukkaa palautetta ja tuli syliini. Ja huusi. Tultiin asemalle ja Sähikäisen paikka oli vapaa. Niinpä siihen istui vieras nainen. Sähikäinen jatkoi huutamista. Totesin, että vieraita ihmisiä ei pompoteta, vaan pikkuneiti saa istua sylissäni ja huutaa niin pitkään kuin huutaa. Hän huusi siihen saakka, että tämä nainen jäi pois junasta ja paikka vapautui.

Reissussa opin uusia asioita Sähikäisestä:

• Sähikäinenkin voi mennä täysin tolaltaan, jos verensokeri pääsee laskemaan liikaa, mutta mehu- tai kahvimukia hän ei kaada, jos saa purra äitiä.
• Kun Sähikäinen ei usko puhetta, kannattaa käyttää kuvia.
• Oma paikka on Sähikäisellekin tärkeä.
• Maisemat riittävät viihdykkeeksi Tarkkailijalle, mutta Sähikäistä varten tarvitaan mukaan leluja.

Kun Tarkkailija oli neljän, terveydenhoitaja sanoi, että tämäntyyppinen käytös on vielä nelivuotiailla normaalia ja menee yleensä viisivuotisneuvolaan mennessä ohi. Neuvolalääkäri puolestaan kysyi, tuntuuko siltä, että se huuto vain jatkuu ja jatkuu, että lapsi ei löydä keinoja rauhoittua. Jos en Tarkkailijan kanssa olisi kokenut paljon pahempaakin, alkaisin huolestua.