Aikuinen kuitenkin tarvitsee niitä rajoja siinä missä lapsikin. Vain sitä kautta on mahdollisuus kehittyä, ettei ihan kaikki kelpaa. Monet kärkkäästi omat näkemyksensä esiin tuovat persoonat odottavat, ettei heitä päästetä liian helpolla, että heidän näkemyksensä myös kyseenalaistetaan. Asiaperustein.
Olen opettanut lapsilleni, että äiti ei ole aina oikeassa. Että äidille saa väittää vastaan. Että äiti voi joskus jopa muuttaa mielensä ja esimerkiksi sallia jotain, mitä hän ensin kielsi. Tämä ei ole mitään lepsuilua, vaan ihan valittu kasvatuslinja. En halua, että minua pidetään erehtymättömänä, koska en sellainen ole.
Olen myös opettanut, ettei esimerkiksi koulussa kaikkia jonkun jossain kehittämiä sääntöjä tarvitse noudattaa. En tarkoita koulun järjestyssääntöjä, vaan esimerkiksi sitä, jos joku opettaja yrittää painostaa syömään jotain sellaista, mitä lapsi ei pysty syömään. Vaikkei vallan väärinkäyttö ole kouluissa kovin tavallista, sitäkin aina silloin tällöin tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti