Säähän lupasit!

Tässä perheessä ei totisesti unohdeta mitään. Veljeni lupasi nelisen vuotta sitten viedä Sähikäisen mimmiliigaan, kun tämä potki eteiskäytävällä palloa, vaikkei vielä osannut kävellä kuin talutettuna. Viime keväänä suunnistuskoulussa reitti vei jalkapallokentän ohitse. Sähikäinen pysähtyi katsomaan ja sanoi haluavansa tuota harrastaa. On siis aika lunastaa lupaus.

Jo viisivuotiaat harjoittelevat kahtena iltana viikossa ja sen lisäksi on pelejä. Veljeni kommentoi, että heidän (TamU-K) edustuskaan ei harjoittele yhtä usein, ja kysyi huolestuneena, että ei kai hän sitoutunut silloin neljä vuotta sitten näin tiukkaan harrastusrumbaan. Sinkkumiehellä kun on niitä omiakin menoja. On Sähikäisellä vanhemmat ja isovanhemmatkin, mutta harjoitukset menevät kyllä päällekkäin partion ja iltarastien kanssa.

Olen kuulemma joskus lomamatkalla Sähikäisen ikäisenä halunnut suklaata. Kun ei muu auttanut sanoin: "Anna suklaata, äiti lupah". Ne olivat tuolloin toimivat taikasanat: lupaukset täytyy pitää. Niin tai näin, on kiva jos Sähikäisellä on enonsa kanssa yhteinen juttu. Kun ei tässä ydinperheessä kukaan muu pallonpotkimisesta sen kummemmin perusta.