30. huhtikuuta 2014

Mitähän muut sanovat

Aamulla Sähikäinen sanoi autossa, että hän vähän jännitti mennä päiväkotiin. Ohjelmassa oli vapun kunniaksi naamiaiset. Juttelimme niitä näitä toisen äidin kanssa: heilläkin lapsi oli jännittänyt. Totesin sen olevan ihan luonnollista. Tottakai lapsi jännittää, mitä muut sanovat hänen puvustaan. Omasta mielestä se on ihana, mutta entä muiden mielestä? Yllätyin äidin reaktiosta: hänestä oli kauheaa, jos jo noin nuorena täytyy tuollaista miettiä. Minusta siinä ei ole mitään kamalaa, minusta se on ihan luonnollista. Vain todella ikävät ihmiset eivät lainkaan piittaa muiden reaktioista ja yleensä lapset sanovat asiat suoraan siinä missä aikuiset ovat jo oppineet olemaan hienotunteisia ja pitämään mölyt mahassaan.

Lasten kasvattaminen kunnon kansalaisiksi perustuu aika pitkälti siihen, että lapsi piittaa siitä, mitä muut sanovat ja mitä muut ajattelevat. Ei pelkästään siitä, mitä aikuiset, omat vanhemmat eritoten sanovat: mitä he hyväksyvät mitä he paheksuvat, vaan ennen kaikkea muiden lasten reaktiohin. Aikuisia tarvitaan usein sovittelemaan lasten välejä, mutta lapsi oppii silti eniten vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa. Aikuisen on ihan turha yrittää sanoa, että lapsen peeloilu ei ole kenestäkään hauskaa, jos lapset ympärillä nauravat katketakseen.

Yksi nepsy-piirre on, että lapsi ei osaa tulkita toisten lasten tai aikuisten toimintaa oikein. Aikuisen vihainen reaktio saattaa tuntua vain hauskalta: aikuisesta lähtee jänniä ääniä ja aikuisen ilmekin on varsin erikoinen. Täytyypä toistaa tuo temppu, niin saa reaktion toistumaan. Kun aikuinen tulkitsee lapsen tai nuoren käytöksen vain huomiohakuisuudeksi, se onkin sitten siinä. Tyypillistä on, että kiukusta kihisevä aikuinen saa lapsen vain innostumaan ja rangaistukset ovat tehottomia.

Nepsy-lasta kiinnostaa siinä missä ketä tahansa lasta, mitä hänestä ajatellaan. Hänelle täytyy vain sanoittaa, tavalla tai toisella, miten maailma toimii. Sanattomien viestien tulkinta on luultavasti aikuisenakin vaikeaa, mutta järkipuhetta nepsy-lapsi tai nepsyilevä aikuinen uskoo siinä missä kuka hyvänsä muukin.

Mutta takaisin päiväkodille. Ehkäpä se toinen äiti säpsähti siksi, että lapsi oli puettu apinaksi. Äärimmäisen suloiseksi apinaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti