Missä ihmeessä?

Meillä revitään aamuisin huonoa huumoria, kun äiti etsii käsilaukkuaan. Mutta nyt ei ketään naurata. Äidin käsilaukku on ihan oikeasti hukassa ja tää on nyt jotain ihan käsittämätöntä. Töistälähtiessä se oli matkassa ja kävin vain päiväkodilla ennen jäähallia.

No niin... Lähdin siis normaalisti töistä. Pistin puhelimen käsilaukkuun ja silleen. Hain Sähikäisen päiväkodin pihasta. En käynyt sisällä, mutta Sähikäinen kyllä nappasi reppunsa. Palasimme autolle ja jatkoimme jäähallille. Ajattelin, että kerrankin on aikaa. Sitten kun mentiin luistinrepun ja eväiden kanssa sisälle päin, huomasin, että käsilaukku oli poissa. Sitä ei löytynyt autosta.

Vein Sähikäisen sisälle. Tajusin, että päiväkoti on enää reilun puoli tuntia auki. Kehotin tätä vaihtamaan vaatteet. Ajoin päiväkodille. Kukaan ei ollut nähnyt sitä käsilaukkua ja työntekijä arveli minun liikkuneen ilman. Manasin, että taisi olla hajamielisyyslähtö töistä, ja jatkoin jäähallille. Löysin Sähikäisen pukukopista itkuisena. Muut äidit olivat auttaneet hänet luistelupukuun. Minä autoin luistimet jalkaan ja saatoin tytön kentälle.

Siitä sitten työpaikalle. Käsilaukkua ei näkynyt missään. Työkavereita oli vielä paikalla ja nämä soittivat puhelimeen. Puhelu meni suoraan vastaajaan. Se alkoi vaikuttaa huolestuttavalta, koska puhelin oli ollut koko päivän latauksessa. Sen pitäisi hälyttää. Ei ollut aikaa miettiä enempää, vaan ryntäsin jäähallille ja siirsin Sähikäisen vartissa Vaparille oheisiin.

Takaisin päiväkodille ja ihmettelemään. Kävin kirjastossakin kysymässä, josko olisi tuotu. No, ei ollut. Juttelin pitkään puolitutun kanssa, mutta sitten oli aika palata Vaparille. Ja ei kun siitä sitten taas työpaikalle jatkamaan etsimistä Sähikäisen kanssa.

Löysin vielä IT-väkeä. SIM-kortti suljettiin. Hyvällä tuurilla saan vielä huomenna toisen puhelimen ja uuden SIMin. Sitä en vain oikein voi ymmärtää, että mihin se laukku oikein on voinut hävitä. Olen kuitenkin kulkenut tuota väliä kymmenen vuotta ja jotenkin tuntuu oudolta, että joku varas päivystäisi päiväkodilla tai yliopistokampuksella.

Käsilaukun mukana katosi puhelin, lompakko, liikuntaseteleitä ja silmälasikotelo. Kaikeksi onneksi silmälasit olivat päässä, avaimet ja pankkikortit taskussa. Olen jo teininä päättänyt säilyttää lompakkoa ja kortteja erillään, jotta ne eivät olisi molemmat samalla kertaa hukassa. Myöskään passi tai tabletti ei ollut käsilaukussa. Viimeisenkin työmatkan kuittisulkeisetkin olin hoitanut säntillisesti eikä käsilaukussa ollut kuitteja matkalaskun tekemistä.

Mutta miten voi olla? Miten kaikista maailman paikoista juuri päiväkodilla? Muuten uskoisin vakuutteluihin, kuinka se vielä jostain löytyy, mutta miksi puhelu meni kahdesti vastaajaan?